Tutkimuskeskuksen rakentaminen Varkauteen lähti liikkeelle loppuvuodesta 2011 ja sitä tukemassa on ollut neljä EU-rahoitteista hanketta. Heti projektin alun jälkeen nähtiin, että laitteistoa ja muuta infraa oli tarpeen muokata vielä paljon enemmän yritysten tarpeita vastaavaksi, mikä tarkoitti sitä, että alkuperäisiin suunnitelmiin nähden samalla rahalla piti saada enemmän aikaiseksi. Tästä johtuen oli tarvetta lisähenkilöstölle, jota kuitenkaan ei ammattikorkeakoulun projektiorganisaatioon ollut mahdollista palkata riittävää määrää. Projektissa työskenteli alkuvaiheessa kolme henkeä, kun taas vastaavissa teollisuusprojekteissa olisi työskennellyt samankaltaisessa tilanteessa noin 15 henkilöä. Edellä mainituista syistä johtuen saimme mahdollisuuden integroida opiskelijat vahvasti mukaan tekemään työtä tutkimuskeskuksen laitteistojen kehittämiseksi ja rakennuttamiseksi.
Keväällä 2013 palkattiin projektille ensimmäiset opiskelijat projektiassistenteiksi tekemään tehtäviä, joita projekti-insinöörit ja projektipäällikötkin tekivät, eli speksaamaan ja suunnittelemaan laitteita ja prosesseja tarkemmin hankintaa varten, hankkimaan laitteistoja sekä ohjaamaan työmaata. Alussa tiimi käsitti kolme opiskelijaa, jotka tekivät pääasiassa suunnittelu- ja mallinnustehtäviä, mutta myöhemmin työtehtävät laajenivat käsittämään myös hankinta- ja asennusvalvonta- sekä työnjohtotehtäviä. Koko työskentelyjakson ajan opiskelijoita ohjattiin siten, että projektipäällikkö toimi ikään kuin vanhempana pääsuunnittelijana ja opiskelijat kierrättivät suunnitelmiaan tarkastettavana projektipäälliköllä sekä projekti-insinööreillä ja projektisihteerillä. Projektipäällikkö tarkasti hankinnoissa esimerkiksi niiden teknisen pätevyyden ja projektisihteeri hankintaan liittyvät sopimustekniset yksityiskohdat. Jos projektipäälliköllä tai projekti-insinööreillä ei ollut riittävää osaamista, käytettiin tarkastamiseen joskus lisäksi ulkopuolista konsulttia. Myöhemmin kun tekniset speksit olivat kunnossa, varsinkin isompien hankintojen osalta, tarkastettiin ne myös yhteispalavereissa. Sitä ennen projektisihteeri tarkasti, että hankintakokonaisuudet vastasivat myös hankintalain vaatimuksia. Enimmillään opiskelijoita oli palkattuna projektiassistentteina hankkeessa seitsemän. Kaiken kaikkiaan projektissa ennätti palvella reipas kymmenkunta opiskelijaa, jotka valmistuttuaan siirtyivät muihin tehtäviin teollisuuteen.
Vuonna 2014 syksyllä Savonia-ammattikorkeakoulu sai Varkauden kampukselle tutkimushallirakennuksen valmiiksi, jonka jälkeen projektitiimi ja projektihenkilöstö pääsivät pystyttämään laitteita sen sisälle. Siinä vaiheessa aikataulu oli hyvin tiukka eikä laitteiden pystyttämiselle ollut kuin puoli vuotta aikaa ennen kuin EU-hankkeet sitten päättyivät. Siihen mennessä olimme tehneet 1½ – 2 vuotta ensin puhtaasti opiskelijavoimin töitä siten, että pääosin energiatekniikan opiskelijat olivat kursseillaan suunnitelleet pieniä tutkimuskeskuskokonaisuuteen kuuluvia osa-alueita, tämän jälkeen mallintaneet ne ja lopuksitehneet työpiirustukset .Tässä vaiheessa opiskelijat eivät osallistuneet hankintoihin, joita hoiti ammattikorkeakoulun projektihenkilöstö.
Työskentelymalli muotoiltiin mahdollisimman ketteräksi, koska työpaikalla kaikki eivät olleet koko ajan paikalla, sillä osalla opiskelija-assistenteista oli oppitunteja. Työtehtävien jakomenetelminä käytettiin uusia ketteriä menetelmiä, joilla työtä pyrittiin paaluttamaan riittävän tarkasti lyhyellä aikavälillä. Eli mitä tehtäviä oli parin viikon aikajänteellä tulossa ja miten omat työtehtävät olivat edellisen parin viikon aikana edenneet. Jokainen opiskelija-assistentti määritti omat tavoitteensa seuraavalle parin viikon jaksolle, jonka aikana he pyrkivät pääsemään näihin tavoitteisiin. Seuraavassa sprinttipalaverissa tarkistettiin onko tavoitteet saavutettu ja jaettiin seuraavan parin viikon tehtävät. Tällä tavalla saatiin työ pysymään intensiivisenä ja saatiin paljon asioita lyhyessä ajassa aikaiseksi, vaikka kaikki henkilöt eivät olleetkaan paikalla samanaikaisesti. Työmenetelmiä kehitettiin paljon ja jokaisessa parin viikon välein pidetyssä sprintissä jokainen opiskelijoista kertoi vähintään yhden parannusehdotuksen, miten työtä voisi jouduttaa ja parantaa. Loppujen lopuksi olikin käytössä iso joukko petrattuja työtapoja, joilla saatiin ohjattua työtapoja joustavimmiksi, sujuvammiksi ja nopeammiksi.
Energiatutkimuskeskuksen luomistyössä on käytetty apuna myös paljon kampuksen naapurissa sijaitsevan ammattiopiston (Savon ammatti- ja aikuisopisto) opiskelijoita. Heidän metalli-, lvi-, rakennus- ja sähköpuoli, kaikki tekivät ja edelleen tekevät töitä tutkimushalliin liittyen. Opiskelijat tulevat tekemään ja asentamaan oheisputkistoja tai sähköjä joihinkin piireihin tai sekundäärisiä rakennustöitä kokonaisuuteen liittyen. Kaiken kaikkiaan kokonaisuudessa on ollut töissä noin 40 ammattiopiston opiskelijaa tehden erinäköisiä työtehtäväkokonaisuuksia.
Lisäksi tutkimuskeskuksen suunnittelu- ja rakennustyössä on myös käytetty koko ajan erinäisiltä osin projektikursseissa työskenteleviä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Esimerkiksi sähköpiirustuksia on ollut piirtämässä omissa kursseissaan Kuopion kampuksen 4. vuosikurssin opiskelijoita. Varkauden kampuksen projektikurssien aikana energiatekniikan opiskelijat ovat myös suunnitelleet erinäköisiä oheisjärjestelmiä, kuten ammoniakinsyöttöjärjestelmän. Tällä hetkellä opiskelijat tekevät mittalaitteiden käyttöönottoa tutkimuskeskukseen. Opiskelijat tarkastavat mittalaitteisiin liittyvät speksit , jotta sähköt tulevat vedettyä oikealla tavalla ja laitteet kiinnitettyä oikeaan ja järkevään paikkaan. Lopulta he myös koestavat laitteet testaten, että ne toimivat oikealla tavalla.
Opiskelijoiden mukaan ottaminen näin tiiviisti projektityöskentelyyn ja uudet työmenetelmät ovat projektihenkilöstön kokemuksen mukaan tuoneet projektityöhön lisää tehokkaampia toimintatapoja ja kasvattaneet yhteistyötä eri oppilaitosten välillä. Opettajan näkökulmasta projektissa työskennelleet oppilaat ovat kasvaneet valtavasti ja heidän kykynsä tehdä työelämässä vastaavanlaisia töitä petraantunut aivan toiselle tasolle. Useissa tapauksissa työsuoritusten osalta ei puhuta vain paremmasta työntekijästä, vaan projektista lähdettyään opiskelija on yritysten silmin laskettu suoraan rautaiseksi ammattilaiseksi ja huomioitu työelämässä mm. työtehtävien ja palkkauksen osalta sen mukaisesti.
Energiatutkimuskeskuskokonaisuuden valmistuttua sitä tullaan hyödyntämään energiatekniikan opetuksessa oppimisympäristönä ja tarjoamaan yrityksille palveluja kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyttäytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyvien asioiden testaamiseen ja tutkimiseen arina- ja leijupetikattilaympäristössä. Tutkimuskeskuksen savupiipusta on suunnitelmien mukaan nousemassa savua marraskuun loppupuolella.
Jukka Huttunen
Energiatekniikan lehtori, projektipäällikkö, DI
Savonia-ammattikorkeakoulu
